*

OskarViding

Ruotsin kieli ei elätä

Pakkoruotsi - tuo keskustelunaihe, jossa on saanut jo pitkään olla vain yksi mielipide. Ruotsin kielellä kun on tavannut olla vahva asema yhteiskunnassamme. Itseasiassa tämän asian ei edes tarvitsisi olennaisesti muuttua, mikäli ruotsin kieli muuttuisi oppilaitoksissamme vapaaehtoiseksi. Todennäköisesti se jopa tervehdyttäisi kielen asemaa nuorten keskuudessa. Näistä tosiasioista huolimatta tervehenkinen väittely pakkoruotsista on kuin maahanmuuttokeskustelu. Kritisointi on vastapuolen mielestä lähtökohtaisesti todella huono asia. Kuuleepa näille jos jonkinmoisia perusteluitakin. Mikä hauskinta, nämä samat perustelut  jatkuvat vuodesta toiseen, vaikka ne on kumottu pakkoruotsikriitikoiden riveistä jo moneen kertaan.

 

Yksi ikävimmistä faktoista pakkoruotsikeskusteluissa on sen roolin unohtaminen oppiaineena. Ruotsin kieli on ottanut kaikista oppiaineista ylivallan. Esimerkki: mikäli haluat kouluttaa itsesi korkeasti, muttet tahdo opiskella vaikka matematiikkaa, on sellainen mahdollista, jopa todella helppoa. Sen sijaan ruotsin kielen opiskelulta et oikein voi välttyä. Tätäkin perustellaan jopa niinkin mielenkiintoisella tavalla kuin mahdolliset työmatkat Ruotsiin. Tosiasia vaan on se, että ruotsalaiset asioivat kanssasi oikein mielellään myös englannin kielellä. Varsinkin kun kouluruotsi ei opeta sinulle natiivin ruotsin kielen murresanoja ja muita, jotka jopa vaikeuttaa ruotsalaisten kanssa asioimista heidän kielellään. 

 

Ruotsin kielellä on ollut maamme historiassa monella eri tapaa erityinen asema. Eikä se muuttuisi kielen vapauttamisen myötä. Helsingin IFK saisi olla edelleen tunnettu urheiluseura kaksikielisestä brändistään sekä autolautat lähtisivät normaalisti Tukholmaan Eteläsatamasta.

 

Voimme siis jättää jälkipolville ruotsin kielen perintönä vielä vuosikymmeniä, vaikka sitä ei enää kouluissa olisikaan pakko opiskella. Tietyillä alueilla maassamme moni varmasti valitsisikin ruotsin opiskelun, koska joissain kunnissa tai kaupungeissa se vaan on helpompaa työelämässä sekä arkisessa kanssakäymisessä. Ehkä suurimpana voittona olisi se, että meille tulisi paljon erilaisten kielten osaajia lisää, kun voisi valita espanjan, ranskan, venäjän, saksan ja muiden hienojen kielten joukosta itselleen mieluisan. Kielen, joka voisi jopa elättääkin tulevaisuudessa!

 

Nyt olisi aika suunnata katse kielipolitiikassa tulevaisuuteen. Olen itse alkanut vastustamaan pakkoruotsia varsinaisesti vasta muutamia vuosia sitten. En esimerkiksi teininä peruskoulun pulpetissa kapinoinut ruotsin opiskelua vastaan. Näin aikuisiällä minun on helppo todeta, että ruotsin kieli ei elätä. Siitä ei pidä tehdä mitään Suomen omaa esperantoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Mikä sitten elättää? Olen kielivapauden puolestapuhuja, mutta otsikkosi tapaiset naurettavuudet pitäisi karsia keskustelusta pois.

Mieti muuten, mitä kirjoitat. Esimerkiksi "mikäli haluat kouluttaa itsesi korkeasti, muttet tahdo opiskella vaikka matematiikkaa, on sellainen mahdollista, jopa todella helppoa" on täysin väärä väittämä. Ennen kuin vastaat, pohdi minkä takia.

Jaakko Häkkinen

Johan, hyökkäävyytesi antaa sinusta fanaattisen kuvan - vaikea uskoa, että olisit kielivapauden kannalla, kun jatkuvasti hyökkäät muita kielivapauttajia vastaan.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Kielellisestä apartheidista puhuva henkilö syyttää minua hyökkäävyydestä? Kiintoisaa.

Et siis välitä, että kirjoituksessa puhutaan potaskaaä? Tämäkin kertonee jotain sinusta.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Säästöillä jotka saataisiin pakkoruotsin poistosta voitaisiin ostaa oikeaa ruotsinkielen opetusta halukkaille. Kyllä omat hurrimme pärjäävät omillaan mutta bisnesmailmassa ei kouluruotsillamme tee mitään. Ruotsalaiset puhuvat englantia hyvin ja mielellään koska meidän ruotsiamme he eivät tahdo ymmärtää.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Voiko sinun visiossasi kaikki Pelkosenniemen peruskoululaiset itse vapaasti päättää mitä kieltä opiskelevat?

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Minusta he voisivat hyvin päättää lukevatko ruotsia vaiko esim. saksaa.
Eikö sinusta?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Kysymys taisi olla, voivatko he todellakin valita täysin vapaasti?

Ja mieti kerran ennen kuin vastaat. Nyt ei ole kyse toisen kotimaisen pakollisuudesta.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen Vastaus kommenttiin #7

Olinpa typerä.
Korjaan:
- Ei. Mutta minusta he voisivat hyvin päättää lukevatko ruotsin tilalla esim. saksaa.

Tämä ei tietenkään ollut absoluuttinen vastaus kysymykseen mutta sen kanssa sinun nyt pitää elää. Nämä pikku detailit ovat tosi tärkeitä.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm Vastaus kommenttiin #8

Kuten usko siitä, että kunhan toisen kotimaisen pakollisuus poistuu, kaikki on täydellistä.

Ihan vain sellainen pieni yksityiskohta.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #8

Entäpä jos lapsi haluaa lukea Saksan sijasta Kiinaa? Eikö Saksa olisi silloin pakkosaksaa? Miten Pelkosenniemi kykenee tarjoamaan niin tasokasta Kiinan opetusta, että sillä pärjää maailmalla sellainenkin, joka oikeasti olisi halunnut opiskella Espanjaa?

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen Vastaus kommenttiin #10

Manu hyvä.
Väitätkö että et ymmärrä ajatusta?
Vai etkö halua keskustella aiheesta viemättä sitä svääreihin?

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #11

En oikein ymmärrä ajatusta. Miten vapaus lisääntyy, jos ruotsin sijasta opiskellaankin saksaa? Onko aiheesta tehty tutkimuksi, kuinka moni peruskoululainen haluaa lukea ranskaa, espanjaa, saksaa tai venäjää? Miten näiden kielten opetus järjestetään?

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen Vastaus kommenttiin #12

Oma ajatukseni olisi se että opiskelija voisi valita esimerkiksi kahdesta pakollisesta vieraasta kielestä tyyliin ruotsi-saksa, saksa-englanti, ruotsi-englanti jne. Selvää tietenkin on että tämä ei aina onnistu. Pelkosenniemelle voi olla hankalaa saada Italian opettajaa ja monessa koulussa sama opettaja opettaa kahta kieltä eikä muita ole. Tuttavapiirissäni on kaksi, ehkä kolme opettajaa jotka opettavat sekä ruotsia että saksaa.

Itse sain aikoinaan valita otanko englannin vai saksan tai se oli oikeastaan sellainen joukkopäätös missä enemmistö ratkaisi.

Summa summaarum. Ei se ihan jokapaikassa ole niin helppoa järjestää, mutta monessa koulussa on.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman Vastaus kommenttiin #13

Käyn nykyään kansanopistossa opiskelemassa ruotsinkieltä. Halua lukea suomalaisia ruotsinkielisiä lehtiä, kirjoja joita ei käännetä suomeksi ja nauttia Wasa teatterin esityksistä. Kouluruotsini ei näihin ihan riitä, mutta antaa hyvän pohjan. Minusta ruotsinkielen taito antaa mahdollisuuden ottaa kaikki irti suomalaisuudesta.

Toimituksen poiminnat